Eilen oli tosi kurja päivä, ja vähän tänäänkin on, mutta ei niin paha kun eilen.
Tänään on parempi päivä siksi koska
Tänään ei oo vielä ahdistanu , mut ahdistaa ajatus siitä kun pääsee aikasemmin ja on aikasemmin kotona, enemmän houkutuksia ruualle. (Eli ahdistaa oma koti, kuvitelkaa vaikka sen pitäis olla oma turvapaikka) Siel on niin kylmää, en tykkää. Miten voisin saada siitä turvallisen paikan? Pitää keksiä keino.
Eilen meni kyllä (ruuan kannalta super hyvin) en ollut syönyt mitään koko päivänä (kahvia lukuunottamatta) en laske tollasia, no kotona olin niin surkeena et itkin vaan ja unohdin jopa syödä, kunnes ajattelin että nyt on pakko edes jtn, söin yhden piltin 75 kcal ja sit jotain vanhoja sipsejä ehkä 3 kourallista, joka ei haittaa ollenkaa, koska olin muutenkin syönyt niin vähän..
Mut tänään, oon samalla peloissani ja innoissani vaa'an ostamisesta. Jos lukemat näyttää vähemmän ku 56 oon todellakin ilonen, mutta mulla on sellanen tunne että ei, yleensä mun vaistot osuu oikeeseen.
Tunnen mun kropan jokaisen solun, jos vatsa on litteä tai superlitteä, nyt se on vaan litteä. Mutta JOS miettikää JOS, jotain hyvää tapahtuis ja se näyttäis pienemää lukemaan, se sais mulle taas motivaation ylös, hyvän mielen! Sit voisin tanssii ja kokeilla vaatteita ilosena... ja enkä edes haluaisi koko iltana syödä mitään muutakun kun ne pakolliset perus turvaruaat.
Mut jos oon lihonnu en kestä, ajattelen kauppaan menoa ja kaikkea pahaa :( muutenki huono mieli vaan pahenee sitten. Ja ahdistus tulee pahasti. En haluaisi tänään, ei tänään, jotain hyvää edes mulle jooko?
Pelottaa olla kotona niin aikasin ruokailun takia! Esim eilen illalla vasta tulin kotiin tuskin muistin edes ruokaa. Viihdyn nykyään paremin töissä kun kotona, ei houkutuksia ja voi tehdä hommia (niitä on riitäny ihan liikaa) ja sit vapaalla voi lueskella muiden blogeja.
En siis viihdy omassa kotona enää en yhtään, vihaan sitä paska kammiota, odotan vaan kun voin muuttaa pois.
Enkä myöskään vanhempien, koska siellä pitää syödä.
Viimeyönä näin painajaisia, enkä saanu nukutuks taaskaan vaikka otin unilääkkeen ja vielä aikasin. Heräilin jatkuvasti katsomaan kelloa koska se on 6, sit en jaksanu enää ja heräsin jo puol 6. No vein ainaki roskat....
Eli oon kaikenlisäks allapäin ja uupunut pahh.... uupunut on niin oikee sana mun olotilalle, uupunut, olen uupunut.
Toivon, toivon, että vaaka piristää mua, kerron sit heti kun meen kotiin.
Jos vaaka on allapäin siivoon koko kodin...Halusisin joskus kirjoittaa ilosen tekstin, ehkä tänää illalla?? Mun pää sanoo 75 % että on sama tai noussut, mut 25 % sanoo (toivoo) että olis laskenu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti