Kirjotan nyt kotikoneelta, oli pakko avautua.
Ei toimi ''' kirjain ' niinkuin Aiti, joten alkaa valittako...
Nyt kun oon viettanyt aikaa yksin, se on omituista ja kiinnostavaa, mutta samalla surullista.
Tama ei pade kaikkiin, mutta suuriin osiin ihmisista, jotka on mun elamassa tai tuntee mut jollain tapaa.
Esim. jos haluan huomiota, ja en saa sita, mun on pakko jostain syysta tehda hirvee draamakohtaus kaikesta, kaikki pitaa olla niin dramaattista, joten se loppu ois kaunista..
Elan tai luulen elavani leffassa, ja riitojen kautta kaikki menee paremmin pain.
Isoin asia mita yritan sanoa on, etta mulla on pahoja ongelmia nayttaa tunteitani, oikeita tunteita, tai ottaa vastaan rakkautta ja uskoa siihen pelkaan pettymysta, en paasta jotenkin sisalle, mulla on aina varasuunnitelma tai joku keino esittaa hassua tai jotain muuta paastakseni tollasesta tilanteesta pois.
Onhan mullakin hetkeni, mut miks kokoajan juoksen vaan karkuun, enka saa tata maskia pois koskaan
Taa on niin totta
tiistai 22. heinäkuuta 2014
maanantai 21. heinäkuuta 2014
22.7.2014
Huomenta,
Saavuin juuri töihin ja ajankuluksi kirjotan, mikään ei ole pahemmin muuttunut, mitä nyt vklp söin pizzaa, jotka sitten väkisinkin oli saatava ulos.
En kestänyt sitä täyteläisyyden tunnetta, kun oon tottunut maha tyhjillään olemaan.
Pitää nyt opetella olemaan yksin, olla riippumaton ystävistä yms.
Hyvinhän se ennenki suju multa, miks ei nytte muka? En muista mitä kaikkea kotona hommailin, täytyy muistella niin kyllä se sieltä tulee.
Vaaka ja patteri, en osta uutta enneku oon valmis.
Haluisin nukkua äitin vieressä niinku ennen vanhaa, vaikka oonki jo 23 oon aina lapsi, jos vielä jollainlailla erikoistapaus, ehkä läheisriippuvainen..
Saavuin juuri töihin ja ajankuluksi kirjotan, mikään ei ole pahemmin muuttunut, mitä nyt vklp söin pizzaa, jotka sitten väkisinkin oli saatava ulos.
En kestänyt sitä täyteläisyyden tunnetta, kun oon tottunut maha tyhjillään olemaan.
Pitää nyt opetella olemaan yksin, olla riippumaton ystävistä yms.
Hyvinhän se ennenki suju multa, miks ei nytte muka? En muista mitä kaikkea kotona hommailin, täytyy muistella niin kyllä se sieltä tulee.
Vaaka ja patteri, en osta uutta enneku oon valmis.
Haluisin nukkua äitin vieressä niinku ennen vanhaa, vaikka oonki jo 23 oon aina lapsi, jos vielä jollainlailla erikoistapaus, ehkä läheisriippuvainen..
keskiviikko 16. heinäkuuta 2014
Hyvin menee!
Moikka,
Noin 4vkoa syömättä, lukuunottamatta juustoa ja jotain pientä, näkyy kropassa ja kunnossa, heikottaa jatkuvasti, mutta kyllä mä kestän jos oon päättänyt!
Vaaka on rikki tai patteri on loppu, enkä uutta hanki ennenku nään ja tunnen, että on huomattavasti paino tippunut. Säästöliekeillä mennään, kohta rupee tippumaan urakalla ja näkymään paremmin.
Poikaystävä sai oleskeluluva ja lähtee 2kk ulkomaille hankkimaan ajokorttia perjantaina, tämä auttaa asiaa, mutta en tiedä mitä tulee tapahtumaan, vähän pelottavaa.
Tällästä, tavoitetta kohti ----> :)!
HUOM. teen tämän itseni takia, en muiden/poikaystävän, halun vaan saman tunteen kun ennenkin oli :)
Noin 4vkoa syömättä, lukuunottamatta juustoa ja jotain pientä, näkyy kropassa ja kunnossa, heikottaa jatkuvasti, mutta kyllä mä kestän jos oon päättänyt!
Vaaka on rikki tai patteri on loppu, enkä uutta hanki ennenku nään ja tunnen, että on huomattavasti paino tippunut. Säästöliekeillä mennään, kohta rupee tippumaan urakalla ja näkymään paremmin.
Poikaystävä sai oleskeluluva ja lähtee 2kk ulkomaille hankkimaan ajokorttia perjantaina, tämä auttaa asiaa, mutta en tiedä mitä tulee tapahtumaan, vähän pelottavaa.
Tällästä, tavoitetta kohti ----> :)!
HUOM. teen tämän itseni takia, en muiden/poikaystävän, halun vaan saman tunteen kun ennenkin oli :)
sunnuntai 1. kesäkuuta 2014
Mikä musta tulee isona?
Pidän ana taukoja kirjottamisesta, mutta kun olen postannut tekstin, sen jälkeen tulee tuhansia asioita mitä olisi pitänyt kirjottaa.
Aina kun jään yksin kotiin, nyt :D
Mulla on tänä vuonna mietittänyt paljon se, että missä mä olen hyvä, ja mitä mun kannattaisi opiskella lisää tai tehdä työksi.
En tiedä, mulla on ollut muutama ajatus.
Haluaisin olla huostaanotettujen nuorten kanssa tekemisissä, koska ymmärrän, olen itsekkin ollut, jos voisin jotenkin auttaa.
Tämä tarkottaisi lähihoitaja sekä nuoret.
Tykkään muodista, niin tykkää moni muukin, ja se nyt ei vaan riitä.
Sitten olen miettinyt tätä kirjottamista, mistä oikeasti tykkään, esim joku aihe, josta pitäisi kirjoittaa ja mun täytyisi ensin kokea se itse, jotta voisin kirjottaa siitä omin silmin.
Tyhmältä kuullostaa esim. kirjota aiheesta "viikko ilman rahaa" jos en itse kokeilisi sitä.
Uskon, että olisin siinä hyvä.... Mutta ei hajuakaan missä tälläistä olisi tarjolla ja voiko esim. tehdä työkseen vai harrastukseen?
Olisi hienoa jos olisi oma työhuone, tietokone, ja sitten vähän kuin lempisarjastani "Sex in the city" ja Carrie.
ps. tässä ei nyt ihan työhuone ole, mutta te tiedätte pointin!
Tarvitsen jonkun vinkin/johtolangan jotta tietäisin, mitä mun tulee tehdä, missä mä oon HYVÄ!
Nykyinen työ on kivaa, mutta ei loppuelämäksi.
Oi jumala, anna minulle merkki :D
Aina kun jään yksin kotiin, nyt :D
Mulla on tänä vuonna mietittänyt paljon se, että missä mä olen hyvä, ja mitä mun kannattaisi opiskella lisää tai tehdä työksi.
En tiedä, mulla on ollut muutama ajatus.
Haluaisin olla huostaanotettujen nuorten kanssa tekemisissä, koska ymmärrän, olen itsekkin ollut, jos voisin jotenkin auttaa.
Tämä tarkottaisi lähihoitaja sekä nuoret.
Tykkään muodista, niin tykkää moni muukin, ja se nyt ei vaan riitä.
Sitten olen miettinyt tätä kirjottamista, mistä oikeasti tykkään, esim joku aihe, josta pitäisi kirjoittaa ja mun täytyisi ensin kokea se itse, jotta voisin kirjottaa siitä omin silmin.
Tyhmältä kuullostaa esim. kirjota aiheesta "viikko ilman rahaa" jos en itse kokeilisi sitä.
Uskon, että olisin siinä hyvä.... Mutta ei hajuakaan missä tälläistä olisi tarjolla ja voiko esim. tehdä työkseen vai harrastukseen?
Olisi hienoa jos olisi oma työhuone, tietokone, ja sitten vähän kuin lempisarjastani "Sex in the city" ja Carrie.
ps. tässä ei nyt ihan työhuone ole, mutta te tiedätte pointin!
Tarvitsen jonkun vinkin/johtolangan jotta tietäisin, mitä mun tulee tehdä, missä mä oon HYVÄ!
Nykyinen työ on kivaa, mutta ei loppuelämäksi.
Oi jumala, anna minulle merkki :D
Sunnuntai 1.6
Ruokin itseäni ja mun häiriöitä katsomalla Victoria Secret Fashion showta, jossa kaikki mallit on kadehdittavan täydellisiä, että sattuu :D
Miten voi olla kaunis, laiha, rikas, ja kaiken lisäks jokainen näistä enkeleistä vaikuttaa vielä kauniilta sisältäkin.
Täydellistä elämää...
Niin, olin ulkona vanhan tutun kanssa, joka ei tietenkään tiedä musta mitään! Ja hänen mielestä olen ollut niin laiha, eli nyt en ole :) Sattuu sattuu kirvelee, omena kurkussa..
No tälläsenä ihmisenä kun minä, jolla on kymmenkertainen maski naamalla ettei vaan satuta itseään, vastaan hymy naamalla "näin on parempi".
Voitte vain uskoa miten pieni kommentti pilasi koko mun illan, ja antoi lisäpotkua taas entiseen elämään!
Mä NIIIN kaipaan sitä tunnetta kun voi kokeilla mitä tahansa ja kaikki melkeen roikkuu, kun istuu ei purista mistään, siis en edes voi luetella, tulee ikävä sitä maailmaa.
Mä pystyn, mutta se tarvii niin paljon ponnisteluja, sen jälkeen siitä tulee helppoa, ensimmäinen kuukausi on vaikeeta, sen jälkeen olen sotkenu mun pääni niin sekaiseksi, että se jää.
Anybody who knows me, tietää mun pystyvän siihen jos päätän.
Nytten kun oon lomalla, mun ystävä aina nauraa "pari siideriä" aina pari siideriä, light, oli välii light vai ei, ne lihottaa.
Tietenki jos se jäisi vain siidereihin, sitten ei.
Mun pitää sitoutuu tähän 150% eikä 90%, siitä ei tule mitään.
Huomenna on maanantai ja mulla on loma, jos huommenna on lämmin ilma, meen rannalle I:n kanssa, jännittää bikinit..
Vaikka se sanoo tuhat kertaa, että on hyvä ja oon hullu, omassa päässä en ole!!!!
Kun saan palkan parin viikon kuluttua, lupaan teille siellä, että olen jo päässyt alkuun!
t. INSPIROITUNUT
Miten voi olla kaunis, laiha, rikas, ja kaiken lisäks jokainen näistä enkeleistä vaikuttaa vielä kauniilta sisältäkin.
Täydellistä elämää...
Niin, olin ulkona vanhan tutun kanssa, joka ei tietenkään tiedä musta mitään! Ja hänen mielestä olen ollut niin laiha, eli nyt en ole :) Sattuu sattuu kirvelee, omena kurkussa..
No tälläsenä ihmisenä kun minä, jolla on kymmenkertainen maski naamalla ettei vaan satuta itseään, vastaan hymy naamalla "näin on parempi".
Voitte vain uskoa miten pieni kommentti pilasi koko mun illan, ja antoi lisäpotkua taas entiseen elämään!
Mä NIIIN kaipaan sitä tunnetta kun voi kokeilla mitä tahansa ja kaikki melkeen roikkuu, kun istuu ei purista mistään, siis en edes voi luetella, tulee ikävä sitä maailmaa.
Mä pystyn, mutta se tarvii niin paljon ponnisteluja, sen jälkeen siitä tulee helppoa, ensimmäinen kuukausi on vaikeeta, sen jälkeen olen sotkenu mun pääni niin sekaiseksi, että se jää.
Anybody who knows me, tietää mun pystyvän siihen jos päätän.
Nytten kun oon lomalla, mun ystävä aina nauraa "pari siideriä" aina pari siideriä, light, oli välii light vai ei, ne lihottaa.
Tietenki jos se jäisi vain siidereihin, sitten ei.
Mun pitää sitoutuu tähän 150% eikä 90%, siitä ei tule mitään.
Huomenna on maanantai ja mulla on loma, jos huommenna on lämmin ilma, meen rannalle I:n kanssa, jännittää bikinit..
Vaikka se sanoo tuhat kertaa, että on hyvä ja oon hullu, omassa päässä en ole!!!!
Kun saan palkan parin viikon kuluttua, lupaan teille siellä, että olen jo päässyt alkuun!
t. INSPIROITUNUT
tiistai 27. toukokuuta 2014
Im back
Terve 2014!
Tästä tulee pitkä teksti
En halua pahottaa kenekaa mieltä, kerron vaan miltä musta oikeesti tuntuu nyt.
Mä alotan uudestaan, kirjottaminen on aina auttanut mua saamaan voimia laihtumiseen ja jos joku painaa mieltä, oon voinut purkaa sen tänne, täytyisi ehkä vähän päivittää esim. profiilia, kuvia yms. :)
Viime postauksesta on kulunut nyt vuosi.
2013 on ollut yksi elämäni erikoisin vuosi, täynnä muutoksia, pettymyksiä, riitoja, draamaa, rakkautta, pelkoa, katkeruutta, helppoa ei ole ollut, mistä voisin aloittaa..
Viime kesänä olin lomalla perheen kanssa, jossa menin kihloihin,
matkalla oli draamaa paljon.
Minä olin paha ja lapsellinen, tyhmä, ajattelematon, menin kihloihin ihmisen kanssa, jota en edes tuntenut. No ajattelin, että näin se elämä menee ja annoin mennä, mutta kesän aikana ihastuin, petin, petin kaikkia, se oli jännittävää ja väärin, mutta olin suoraansanoen sekaisin ku seinäkello, joten ei edes omatunto kolkuttanut.
En koskaa unohda tätä kesää, omasta sekoilusta, ihastumisista, serkkujen kanssa sekoilusta, nauramisesta ja en koskaan unohda miten meidän perhe veteli viimeisiä ennen rikkoutumista.
Vanhempien osalta koko matka oli yhtä helvettiä! Jatkuvaa riitelyä, raivoamista, sen tunsi ilmassa miten paljon äiti halusi pois koko perheestä, muistan kun se istu erossa meistä muista 4stä ja mökötti ja kertoi, ettei jaksa enää. Tuntui ei jaksa meitä, mitä me ollaan tehty??
Lentokentälläkin tuli hirvee perheriita sämpylät lenteli lattialle, kaikki me tiedettiin, että ero tulee. Ainut päivä jolloin äiti oli mukava oli kihlajaispäivä, kaikki muu oli suoraan sanoen kärsimystä, se siitä matkasta...
Suomeen päästyäni, ihastukseni tuli suomeen, ei siis kihlattu.
Kaikki jatkui entiseen malliin kihlatun kanssa, odotellessa kunnes tulee tänne, mutta kaikki muuttu kun sanotaan vaikka häntä vaikka "I"ksi ja kun I tuli suomeen.
Aluksi oltiin ihan kavereita vaan, kummallaki tiedossa mitä toinen ajattelee, kunnes sitten päädyttiin yhteen, ja päätin ilmoittaa kihlatulle, etten halua/voi/pysty, rikoin ja raiskasin sen sydämen ja se huus puhelimen päässä mun nimeä, purin hampaita yhteen mun oli pakko tehdä tää pakko! Ja tein oikeen päätöksen loppujen lopuks, en olis ollut onnellinen, oltiin ihan erilaisia ihmisiä. Mä olen sellanen pomottava tyyppi, ja yleensä mun kumppanit on "alistuvaa" tyyppiä, muttei liikaa, miehen pitää olla mies kumminki!
Tästä tuli paskaa niskaan, isä ei puhunut vähään aikaan, kaikki piti mua hirveenä, mutta mä tein mitä sydän kuunteli, yks elämä ja se on mun.
No me erottiin ja mun vanhemmat erosi, äiti sai asunnon ja muutti pois, tää oli vaikeeta mun isälle, mutta äitille ei niin iso juttu tietääkseni. Mutta se oli iso juttu mullekkin, vaikka olenkin aikuinen 23 jo, niin on se silti vaikeeta, kukaan ei ehkä tiedosta sitä.
Samantein meni koko perhe rikki, palasiksi ja lopuksi kääntyi sairaaksi vihaksi mitä en voi edes kuvitella.
Mä kuulin mun veljen itkevän 10 vuoteen kunnolla, huutaen puhelimeen, oli käynyt äitillä ja riidellyt, se huus ettei se jaksa enää, se ei jaksa, ja mäkin itkin ja järkytyin, että se näytti omat tunteet.
Sitten tuli raha, joka sai mun äitin hyökkäämään mun kotiin (AIVAN AIHEESTA olin jättänyt velat maksamatta) mutta sitä en koskaan unohda sitä tunnetta, miten se huusi, raivosi, puhui kun koiralle, töni, mä olin shokissa, ja ajattelin, että ihmiseltä, joka on synnyttänyt sut voi olla niin julma lapselle, ja opin älä luota kenekaan, kuka tahansa voi tulla ja lyödä veitsen sun sydämeen, pyöräyttää sitä ympäri ja kaataa suolaa päälle ja nauraa lopuksi.
Tää jätti mulle sellasen arven sydämmeen, ja sitä ei aikakaan paranna. Kaikki nyt ok, tai oikeestaan mikään ei ole OK.
Tämänhetkinen tilanne on hyvä omassa elämässä, ilman että ajattelen perheasioita, veljen kanssa läheisiä, isä ei pahemmin soittele, ellei tarvitse apua, siskon kanssa ok, nähää välillä, mut sit on kivaa, äitin kanssa ok.
Mulla on paljon kavereita, mutta oon löytänyt duunista ystävän ja sitten vapaa-aikana toinen sydänkäpynen, jee!
Isompi asunto, kiva työ, poikaystävä, ei edes riidellä, ihan kivaa :) Ja mun kesäloma alkaa perjantaina!!
Menny nää pari viikkoa vähä huurussa, on ollu hauskaa ja nautittu vaikka mitä, ja näin mä aattelin mun kesän pitää, mitä sitten!
Mietin aina välillä tuttuja vanhoja, mut kaikki on jatkanu eteenpäin.
Mutta Blogin tarkotus on nyt alottaa taas laihduttaminen ja avautuminen se helpottaa! =)
HUOMISEEN
Tästä tulee pitkä teksti
En halua pahottaa kenekaa mieltä, kerron vaan miltä musta oikeesti tuntuu nyt.
Mä alotan uudestaan, kirjottaminen on aina auttanut mua saamaan voimia laihtumiseen ja jos joku painaa mieltä, oon voinut purkaa sen tänne, täytyisi ehkä vähän päivittää esim. profiilia, kuvia yms. :)
Viime postauksesta on kulunut nyt vuosi.
2013 on ollut yksi elämäni erikoisin vuosi, täynnä muutoksia, pettymyksiä, riitoja, draamaa, rakkautta, pelkoa, katkeruutta, helppoa ei ole ollut, mistä voisin aloittaa..
Viime kesänä olin lomalla perheen kanssa, jossa menin kihloihin,
matkalla oli draamaa paljon.
Minä olin paha ja lapsellinen, tyhmä, ajattelematon, menin kihloihin ihmisen kanssa, jota en edes tuntenut. No ajattelin, että näin se elämä menee ja annoin mennä, mutta kesän aikana ihastuin, petin, petin kaikkia, se oli jännittävää ja väärin, mutta olin suoraansanoen sekaisin ku seinäkello, joten ei edes omatunto kolkuttanut.
En koskaa unohda tätä kesää, omasta sekoilusta, ihastumisista, serkkujen kanssa sekoilusta, nauramisesta ja en koskaan unohda miten meidän perhe veteli viimeisiä ennen rikkoutumista.
Vanhempien osalta koko matka oli yhtä helvettiä! Jatkuvaa riitelyä, raivoamista, sen tunsi ilmassa miten paljon äiti halusi pois koko perheestä, muistan kun se istu erossa meistä muista 4stä ja mökötti ja kertoi, ettei jaksa enää. Tuntui ei jaksa meitä, mitä me ollaan tehty??
Lentokentälläkin tuli hirvee perheriita sämpylät lenteli lattialle, kaikki me tiedettiin, että ero tulee. Ainut päivä jolloin äiti oli mukava oli kihlajaispäivä, kaikki muu oli suoraan sanoen kärsimystä, se siitä matkasta...
Suomeen päästyäni, ihastukseni tuli suomeen, ei siis kihlattu.
Kaikki jatkui entiseen malliin kihlatun kanssa, odotellessa kunnes tulee tänne, mutta kaikki muuttu kun sanotaan vaikka häntä vaikka "I"ksi ja kun I tuli suomeen.
Aluksi oltiin ihan kavereita vaan, kummallaki tiedossa mitä toinen ajattelee, kunnes sitten päädyttiin yhteen, ja päätin ilmoittaa kihlatulle, etten halua/voi/pysty, rikoin ja raiskasin sen sydämen ja se huus puhelimen päässä mun nimeä, purin hampaita yhteen mun oli pakko tehdä tää pakko! Ja tein oikeen päätöksen loppujen lopuks, en olis ollut onnellinen, oltiin ihan erilaisia ihmisiä. Mä olen sellanen pomottava tyyppi, ja yleensä mun kumppanit on "alistuvaa" tyyppiä, muttei liikaa, miehen pitää olla mies kumminki!
Tästä tuli paskaa niskaan, isä ei puhunut vähään aikaan, kaikki piti mua hirveenä, mutta mä tein mitä sydän kuunteli, yks elämä ja se on mun.
No me erottiin ja mun vanhemmat erosi, äiti sai asunnon ja muutti pois, tää oli vaikeeta mun isälle, mutta äitille ei niin iso juttu tietääkseni. Mutta se oli iso juttu mullekkin, vaikka olenkin aikuinen 23 jo, niin on se silti vaikeeta, kukaan ei ehkä tiedosta sitä.
Samantein meni koko perhe rikki, palasiksi ja lopuksi kääntyi sairaaksi vihaksi mitä en voi edes kuvitella.
Mä kuulin mun veljen itkevän 10 vuoteen kunnolla, huutaen puhelimeen, oli käynyt äitillä ja riidellyt, se huus ettei se jaksa enää, se ei jaksa, ja mäkin itkin ja järkytyin, että se näytti omat tunteet.
Sitten tuli raha, joka sai mun äitin hyökkäämään mun kotiin (AIVAN AIHEESTA olin jättänyt velat maksamatta) mutta sitä en koskaan unohda sitä tunnetta, miten se huusi, raivosi, puhui kun koiralle, töni, mä olin shokissa, ja ajattelin, että ihmiseltä, joka on synnyttänyt sut voi olla niin julma lapselle, ja opin älä luota kenekaan, kuka tahansa voi tulla ja lyödä veitsen sun sydämeen, pyöräyttää sitä ympäri ja kaataa suolaa päälle ja nauraa lopuksi.
Tää jätti mulle sellasen arven sydämmeen, ja sitä ei aikakaan paranna. Kaikki nyt ok, tai oikeestaan mikään ei ole OK.
Tämänhetkinen tilanne on hyvä omassa elämässä, ilman että ajattelen perheasioita, veljen kanssa läheisiä, isä ei pahemmin soittele, ellei tarvitse apua, siskon kanssa ok, nähää välillä, mut sit on kivaa, äitin kanssa ok.
Mulla on paljon kavereita, mutta oon löytänyt duunista ystävän ja sitten vapaa-aikana toinen sydänkäpynen, jee!
Isompi asunto, kiva työ, poikaystävä, ei edes riidellä, ihan kivaa :) Ja mun kesäloma alkaa perjantaina!!
Menny nää pari viikkoa vähä huurussa, on ollu hauskaa ja nautittu vaikka mitä, ja näin mä aattelin mun kesän pitää, mitä sitten!
Mietin aina välillä tuttuja vanhoja, mut kaikki on jatkanu eteenpäin.
Mutta Blogin tarkotus on nyt alottaa taas laihduttaminen ja avautuminen se helpottaa! =)
HUOMISEEN
tiistai 20. marraskuuta 2012
My happy ending?
I got what i wanted, but im NOT happy!
En oo pitkään aikaan kirjottanu on niin ahdistunut olo, että ajattelin että ehkä tämä auttaa..
Paino on käyny jo 51 kohdalla, pelottavaa, ruokahalut lähtenyt kokonaan, heikottaa.
Yritän syödä, en jaksa tätä paskaa sairautta enää, haluan olla normaali, haluan jotain muotoja, mutta silti en halua lihoa.
En näytä hyvältä, enkä tunnu varsinkaan hyvältä, pelkään että tää pahenee.
Vaikka haluankin syödä, ei tee mieli, ei mene alas.
HALUUUUN POIS TÄSTÄ!!
En oo pitkään aikaan kirjottanu on niin ahdistunut olo, että ajattelin että ehkä tämä auttaa..
Paino on käyny jo 51 kohdalla, pelottavaa, ruokahalut lähtenyt kokonaan, heikottaa.
Yritän syödä, en jaksa tätä paskaa sairautta enää, haluan olla normaali, haluan jotain muotoja, mutta silti en halua lihoa.
En näytä hyvältä, enkä tunnu varsinkaan hyvältä, pelkään että tää pahenee.
Vaikka haluankin syödä, ei tee mieli, ei mene alas.
HALUUUUN POIS TÄSTÄ!!
maanantai 22. lokakuuta 2012
22.10
Vkp:na pääsin 53 puolelle takaisin.
Kokkasin jopa pastaruokaa, jotka sitten oksensin, en tahallisesti ne vaan tuli ulos, oli niin huono olo.
Ehkä se oli liikaa mun vatsalaukulle liian suuri määrä ruokaa yhtäkkiä.
Eilen mussutin vaikka mitä mm. daim kakkua ja kaikkea pahaa, en edes halunnut mennä vaa'alle,
oli vain pakko syödä kun olin huono olo kokoajan, tunsin kuinka tarvitsin energiaa!
Silti vaikka olen syönyt paljon vieläkin jatkuva pahoinvointi/pääkipu.
Esim jos syön ruokaa enemmän kun pitää, tulee kammottava olo, oksettaa. Ja en harrasta oksentelua, joskus vaan tuntuu on pakko oksentaa nämä ulos, kun ne tulee itsetään, että täytyy juosta vessaan, näin kävi pastassa.
Se oli kyllä kerennyt kaikki imeytymään mun kroppaan oksensin vasta 4h jälkeen ja kaikki tuli.
Mua ruvennut pelottaa tää sairaus, se iski eilen kuin pam . Ihmisten puheet, kauhutarinat letkuihin joutumisista ei pelota. Haluan vaan tavotteeseen päästä!
Tajusin että, kai mun on käytävä pohjalla, jotta tajuan haluta parantua. Nyt on vaan se yks päämäärä ja en millään suostu luopumaan siitä.
Rupesi ensimmäistä kertaa pelottaa tämä sairaus, ja jotenki mulla tuli vahva tunne että, lähiaikoina tapahtuu jotain pahaa.
Kokkasin jopa pastaruokaa, jotka sitten oksensin, en tahallisesti ne vaan tuli ulos, oli niin huono olo.
Ehkä se oli liikaa mun vatsalaukulle liian suuri määrä ruokaa yhtäkkiä.
Eilen mussutin vaikka mitä mm. daim kakkua ja kaikkea pahaa, en edes halunnut mennä vaa'alle,
oli vain pakko syödä kun olin huono olo kokoajan, tunsin kuinka tarvitsin energiaa!
Silti vaikka olen syönyt paljon vieläkin jatkuva pahoinvointi/pääkipu.
Esim jos syön ruokaa enemmän kun pitää, tulee kammottava olo, oksettaa. Ja en harrasta oksentelua, joskus vaan tuntuu on pakko oksentaa nämä ulos, kun ne tulee itsetään, että täytyy juosta vessaan, näin kävi pastassa.
Se oli kyllä kerennyt kaikki imeytymään mun kroppaan oksensin vasta 4h jälkeen ja kaikki tuli.
Mua ruvennut pelottaa tää sairaus, se iski eilen kuin pam . Ihmisten puheet, kauhutarinat letkuihin joutumisista ei pelota. Haluan vaan tavotteeseen päästä!
Tajusin että, kai mun on käytävä pohjalla, jotta tajuan haluta parantua. Nyt on vaan se yks päämäärä ja en millään suostu luopumaan siitä.
Rupesi ensimmäistä kertaa pelottaa tämä sairaus, ja jotenki mulla tuli vahva tunne että, lähiaikoina tapahtuu jotain pahaa.
tiistai 16. lokakuuta 2012
Epäreilua, epäreilua!
Kidutan itseäni päivästä toiseen, en paljonkaan sanoisi "lipsuvani"
Eilenkin noudatin sääntöjä ja söin vain turvaruokaa.
Ja paino on noussut puoli kiloa? Mistä vitun syystä?
maanantai 15. lokakuuta 2012
54,5
Ei kutsuttu pääsykokeisiinn, puuttui 2kk työkokemusta, aika tarkkaa peliä.
No ens keväänä.
Söin eilen ku sika, silti paino oli sama, en lihonut.
Töissä suklaata, kotona turvaruokaa ja 10 cracottea voin ja suklaan kera.
Kuukautiset turvottaa!
No ens keväänä.
Söin eilen ku sika, silti paino oli sama, en lihonut.
Töissä suklaata, kotona turvaruokaa ja 10 cracottea voin ja suklaan kera.
Kuukautiset turvottaa!
Byebye 53
Joo vielä la aamuna oli 53, ja sit söin vähän, en edes liikaa niin 54 puolelle. vittu.
Mun exä sanoi mulle että jos aion pysyä sitten siinä 50 kilossa ja syödä normaalisti niin paino nousee pakostikkin ainakin 2 kiloa.
Pitääkö mun nyt laittaa tavote 48? jotta on se 2 kiloa varaa lihota et se pysyy 50. Pitää.
Selvä!
Mun exä sanoi mulle että jos aion pysyä sitten siinä 50 kilossa ja syödä normaalisti niin paino nousee pakostikkin ainakin 2 kiloa.
Pitääkö mun nyt laittaa tavote 48? jotta on se 2 kiloa varaa lihota et se pysyy 50. Pitää.
Selvä!
lauantai 13. lokakuuta 2012
53,8
Omistuista!
Vaikka join ainakin 5 lasia valkoviiniä ja söin 2 pilttiä 300 kcal,
oli miten oli raxia ruutuun jes :)
Kävin suihkussa ja rupesin meikkaamaan sit tuli heikko olo, söinki vähän. Kun nousen tuntuu että, kohta laatta lentää.
Yritän juoda raikasta vettä. Ja ottaa lepoo. Söin sokerista, hedelmä piltin, mut ei se auttanu.
Tänään voisin syödä jotain kiinteää jopa, että sais pois kuvotuksen olon...
Vaikka join ainakin 5 lasia valkoviiniä ja söin 2 pilttiä 300 kcal,
oli miten oli raxia ruutuun jes :)
Kävin suihkussa ja rupesin meikkaamaan sit tuli heikko olo, söinki vähän. Kun nousen tuntuu että, kohta laatta lentää.
Yritän juoda raikasta vettä. Ja ottaa lepoo. Söin sokerista, hedelmä piltin, mut ei se auttanu.
Tänään voisin syödä jotain kiinteää jopa, että sais pois kuvotuksen olon...
torstai 11. lokakuuta 2012
-100g
Liian vähän.
Vaikka söin eilen yhden piltin 150 kcal + puolikkaan tuplan 200 kcal = 350 kcal.
Liian, liian vähän, paskaa.
Perjantai, en halua sortua syömään. Haluaisin vaan olla vklp kotona ja olla syömättä, en edes jaksaisi tehdä mitään
.
Pitäiskö valehdella et oon kipee? tekis mieli, en halua lihota. En halua yksinkään olla!! Helvetti ku en halua sortua.
Eilen vaikka olinkin illalla vasta kotona, jaksoin siivota koko asunnon ja aamulla viedä roskat, ainakin puhdasta. Sen jälkeen en muuta kerenny tehdä kun painaa pään tyynyyn.
Mun elämä on just tällästä. Kuvittelin tossa just äitille jos pääsisin kouluun, 2 vuotta tulisi olemaan mulle tosi raskasta, ensin 8h töitä ja sitten suoraan kouluun ilta 9 asti.
But if you want something...
Töissä ihmisiä sairaana, täällä on nyt vaan 2 (minä ja yks muu) tämä tarkottaa paskaduunia tänään. No ainakin pääsen aikasin, mut onko se hyvä vai huono olla kotona aikasin?
Mun mielessä kulkee monenlaisia ajatuksia hyviä, huonoja, mahdottomia, toivon rippeitä, muiden ihmisten mielipiteitä jne
keskiviikko 10. lokakuuta 2012
54,5
Aion muuten ottaa tänään mittanauhan esiin ja mittailla itseäni, oon lukenu niin paljon muiden blogeja, haluan verrata minkä kokoinen olen muihin verrattuna :) (En oo koskaan mittanauhaa käyttänyt itseni mittaamiseen)
Et nyt mittanauhat esiin! Jaloista tunnen ainakin, että on lähtenyt.
Uskaltauduin sitten tsekkaamaan painon 4 päivän jälkeen.. En pettynyt, en ollu ilonenkaan.
Eilen join 2 lasia valkoviiniä ja söin yhden piltin ja pari hapankorppua, kaloreita en osaa arvata ehkä 500?
Huono juttu oli ostaa valkkaria, jos ja aina kun juon alkoholia tulee nälkä, tekee mieli kaikkea hyvää ja rasvasta.
Eilen olikin vaikeeta (ruoka vain mielessä) siksi meninki nukkumaan niin aikasin, nukuin liikaa ja heräsin väsyneenä.
Aikasemmin kerroin kun painan 53 voin palkita itseni. En voikkaan, vasta kun menee 52 puolelle.
Pelottaa että repsahdan!
Ja taas kerran tuntuu turhalta kaikki, yksikin hyvä päivä olisko liikaa pyydetty?
Voin suoraan sanoa että syömishäriö on koukuttava/ paska/ ihana tauti, se on ääni mun päässä.
Se vie kaiken ilon kaikesta, ainut mistä iloitset on numerot. Silti numeroiden muuttumineen pienemään tuottaa äärimmäistä mielihyvää, se on kuin huumetta.
Mun tavote on 50, painonlasku on huumetta, toivon että se riittää mulle ja mun omakuva näyttäisi hyvältä. Mitä jos se ei näytä? Entäs jos haluan päästä neljännen puolelle, esim haluan vaan olla nelosen puolella ja tavoitteeksi tulisi 49? En halua tätä.
Se päivä kun nään vaa'alla numerot 5,0 tai 5, jotain.
Olenko onnellinen, loppuuko tämä kaikki tähän, näytänkö hyvältä? Ja miten saan sen pidettyä siinä 50 kg.
En mitenkään? Ai syömällä aina turvaruokaa, ehkä täytyy 50 kilon kohdalla alottaa liikunta jotta voisi syödä enemmän. En haluaisi että se nousee yli 50..
Freezing cold
Pidän itseäni huonona, tarpeettomana, pahana, kylmänä, koppavana ja ilkeänä. Ja sellainen minusta siis on tullut.
En tiedä miksi taas tällänen fiilis, ehkä siksi kun en ole käynyt vaa'alla 3 päivään ja olen läski.
Valitin työkaverille kuinka kylmä mulla aina on.
Sain mahtavia vinkkejä.
Menen lastenosastolle ja ostan vuorelliset farkut, menee kuulemma mun jalkaan, hänellä saman ikänen ja kokonen tyttö, ostan esim 170cm. + ne on paljon halvempia, ja sit ostan villakalsarit :D
Ohuet jotka ei kutita. Nää on kaikki sellasten vaeltajien kaupoista, joilla ei ole koskaan kylmä.
Ja paidaksi ostan ohuen villapaidan kaupasta partioaitta tai retkeilyaitta, tästä kaupasta löytyy ne ohuet villakalsarit, jotka ei kutita.
Täytyy mennä kun palkka tulee, en haluu ottaa säästötililtä.
Aion tänään ostaa valkoviiniä ja juoda sitä yhen lasin ja sit syödä ehkä yhden piltin tai sit ostan valkoviinii ja mul tuli hirvee himo PIIMÄÄN! Ostan noita kahta ja juon lasin viiniä ja juon piimää.
Nam.
Täytyy muistaa hakea unilääkkeet apteekista.
tiistai 9. lokakuuta 2012
Väsynyt
Nukuin liian vähän. Tänään menen päiväunille.
Eilen turvaruokaa ja maha silti iso, miksi?
Eilen olin ottanut liikaa rauhottavia, oli aika sumeeta, mutta kumminki ihanan lämpöistä.
Töissä tuli riitaa "parhaan" työkaverinkanssa, kun mainitsin esimiehelle, ettei hoitajat ole innostuineita soittamaan asiakkaille, niin "mulle ei kuulemma kannata kertoa mitään" Kiva.
Tuli pahamieli!
Eilen turvaruokaa ja maha silti iso, miksi?
Eilen olin ottanut liikaa rauhottavia, oli aika sumeeta, mutta kumminki ihanan lämpöistä.
Töissä tuli riitaa "parhaan" työkaverinkanssa, kun mainitsin esimiehelle, ettei hoitajat ole innostuineita soittamaan asiakkaille, niin "mulle ei kuulemma kannata kertoa mitään" Kiva.
Tuli pahamieli!
Nyt riitti
Soitin metropoliaan ja ne sano et voit netistä käydä kattoo 16.pvä kutsutaanko edes pääsykokeisiin.
Mitä mä luen? oonko tyhmä!
Katon sitte 16.pvä kutsutaanko vai ei, ja jos kutsutaan, jatkan lukemista, tää on ihan turhaa!
Ja helppo sanoin aikasemmin? HAH.
4 tuntii kääntäny sanoja suomeks, ja vielä 50 sivuu jäljellä.
Huoh, ja nälkä ja aikasin kotiin jes, houkutuksia.
Masentaa.
Mua niin vitutta paljon, meni kaikki ilo taas kaikesta, sorrun varmaa syömääkin. Fuck.
Mulla on huonopäivä :(
Mitä mä luen? oonko tyhmä!
Katon sitte 16.pvä kutsutaanko vai ei, ja jos kutsutaan, jatkan lukemista, tää on ihan turhaa!
Ja helppo sanoin aikasemmin? HAH.
4 tuntii kääntäny sanoja suomeks, ja vielä 50 sivuu jäljellä.
Huoh, ja nälkä ja aikasin kotiin jes, houkutuksia.
Masentaa.
Mua niin vitutta paljon, meni kaikki ilo taas kaikesta, sorrun varmaa syömääkin. Fuck.
Mulla on huonopäivä :(
maanantai 8. lokakuuta 2012
Ei mitään erikoista..
Huomenta.
Tästä on tullut rutiini, aina aamuisin hiljasena hetkenä kirjotan edellisen pvän saldot ja muutkin kuulumiset.
Eilen meni hyvin. Turvaruokaa, korkeintaa 350 kcal/pvä.
Aamulla maha vähä pientynyt viikonlopun syömisistä, mutta silti aivan liian iso, jotta voisin astua vaa'alle ja pettyä. En aio nousta vasta kun tunnen olevani samoissa mitoissa kun viimeviikolla, ja sen on oltava 54 puolella tai petyn/masennun pahasti.
Mutta kuin sanoin, en mene ennkun olen varma (tunnen jokaisen solun kropastani)
Ja se muutos on tapahduttava ja se tapahtuu. Myös viikonloppuna vain ja ainoastaan turvaruokaa!
Sittenkun pääsen 53 puolelle, voin palkita itseni jollain hyvällä, mutta vain niin ettei se nosta painoa.
Tulee olemaan vaikeeta.
Eilen luin monta tuntia töissä ennakkomateriaalia, sain sanoille merkityksen, joten voin jopa sanoa että ymmärsin ehkä vähän :) Mutta vielä piiiiiiiitkä matka eteenpäin.
Kerkesin avata enkun osionkin, joka osottautui aika helpoksi! Se on vähän kuin tarina, tietenkin siellä oli sanoja jota en ymmärtänyt mutta sain noin 3 sivua suomennettua sanoja, joita en ymmärtänyt.
Hyvä alku, täytyy vaan jatkaa. Harmittaa vain jos tämä kaikki olikin turhaa, enkä saa kutsua :(
Viime postauksessa kerroin, kuinka iltavuoron jälkeen on vaikeeta saada unta 9 maissa vaikka ottaisi unilääkkeen heti 8:salta kun on kotona. No otin unilääkkeen 8:salta , ja kävin suihkussa, olin koneella jonkinaikaa ja kello tuli 21.00 nolla nolla, niin huomasin kun silmät rupes lipsuu alas ja päätin mennä nukkumaan.
Olin jo sikeässä unessa jo varmasti 9.15 :)
Aamulla ihan pökkyrässä ihmettelin miksi uni ei tule, katsoin kelloa se oli puol 6, olin unohtanut, että menin nukkumaan 9 maissa.
Sehän tarkotti sitä että, olin nukkunut jo tarpeeksi ja ei väsyttänyt herätä aamulla :) Voikun olisi näin joka aamu, että voisi herätä pirteenä.
Mua vähän pelottaa, että en pysty viikkoja ja kuukausia syömään vaan turvaruokaa, että lipsahdan...
Ensviikonloppuna EN lipsahda! Mutta jos lipsahdan aion tehdä sen fiksusti..
Syödä hyvää mutta kevyttä (vähän) mitä se olisi? hmm
Porkkanoita ja dippiä, pari tikkaria, viinirypäleitä, sieniä jossakin hyvässä kastikkeessa, en nyt muuta keksi :(
Mulla on muuten kehityskeskustelu 9.11, pelottaa tälläset. Varmasti jotain negatiivista sanottavaa :)
Mutta nyt lukemaan, aika menee todella todella nopeasti kun lukee noita :o
Tästä on tullut rutiini, aina aamuisin hiljasena hetkenä kirjotan edellisen pvän saldot ja muutkin kuulumiset.
Eilen meni hyvin. Turvaruokaa, korkeintaa 350 kcal/pvä.
Aamulla maha vähä pientynyt viikonlopun syömisistä, mutta silti aivan liian iso, jotta voisin astua vaa'alle ja pettyä. En aio nousta vasta kun tunnen olevani samoissa mitoissa kun viimeviikolla, ja sen on oltava 54 puolella tai petyn/masennun pahasti.
Mutta kuin sanoin, en mene ennkun olen varma (tunnen jokaisen solun kropastani)
Ja se muutos on tapahduttava ja se tapahtuu. Myös viikonloppuna vain ja ainoastaan turvaruokaa!
Sittenkun pääsen 53 puolelle, voin palkita itseni jollain hyvällä, mutta vain niin ettei se nosta painoa.
Tulee olemaan vaikeeta.
Eilen luin monta tuntia töissä ennakkomateriaalia, sain sanoille merkityksen, joten voin jopa sanoa että ymmärsin ehkä vähän :) Mutta vielä piiiiiiiitkä matka eteenpäin.
Kerkesin avata enkun osionkin, joka osottautui aika helpoksi! Se on vähän kuin tarina, tietenkin siellä oli sanoja jota en ymmärtänyt mutta sain noin 3 sivua suomennettua sanoja, joita en ymmärtänyt.
Hyvä alku, täytyy vaan jatkaa. Harmittaa vain jos tämä kaikki olikin turhaa, enkä saa kutsua :(
Viime postauksessa kerroin, kuinka iltavuoron jälkeen on vaikeeta saada unta 9 maissa vaikka ottaisi unilääkkeen heti 8:salta kun on kotona. No otin unilääkkeen 8:salta , ja kävin suihkussa, olin koneella jonkinaikaa ja kello tuli 21.00 nolla nolla, niin huomasin kun silmät rupes lipsuu alas ja päätin mennä nukkumaan.
Olin jo sikeässä unessa jo varmasti 9.15 :)
Aamulla ihan pökkyrässä ihmettelin miksi uni ei tule, katsoin kelloa se oli puol 6, olin unohtanut, että menin nukkumaan 9 maissa.
Sehän tarkotti sitä että, olin nukkunut jo tarpeeksi ja ei väsyttänyt herätä aamulla :) Voikun olisi näin joka aamu, että voisi herätä pirteenä.
Mua vähän pelottaa, että en pysty viikkoja ja kuukausia syömään vaan turvaruokaa, että lipsahdan...
Ensviikonloppuna EN lipsahda! Mutta jos lipsahdan aion tehdä sen fiksusti..
Syödä hyvää mutta kevyttä (vähän) mitä se olisi? hmm
Porkkanoita ja dippiä, pari tikkaria, viinirypäleitä, sieniä jossakin hyvässä kastikkeessa, en nyt muuta keksi :(
Mulla on muuten kehityskeskustelu 9.11, pelottaa tälläset. Varmasti jotain negatiivista sanottavaa :)
Mutta nyt lukemaan, aika menee todella todella nopeasti kun lukee noita :o
Stay Strong
Vaikea aamu, oon syöny ku possu koko viikonlopun siinä ajassa mahalaukku kerennyt surentumaan ja aamulla mun maha huusi ruokaa ruokaa.
Ja viikot pitää olla kovina, ja lopettaa viikonloppuna syöminen jos haluan päästä tavotteeseen.
Ei se onnistu muuten, jos viikot syön turvaruokaa ja sitten viikonloppuna syön näiden päivien edestä, ne kaikki kilot tulee takas ja lähtee sitten taas viikolla pois, eli kuljen samaa noidankehää kokoajan, pitää tehdä muutos.
Tänään mennään sitten turvaruualla, muutenki iltavuoro, ei houkutuksia kotona. Maha oli tuvonnut vieläkin aamulla, ei litteä, ei vähän litteä, vaan iso. En uskalla vilkastakkaan vaa'kaa ennekun tunnen litteän vatsan, en halua pettyä.. Menen kun olen varma että viikonloput kilot on karissut.
Ärsyttävänä ongelmana koen maanantait, duuni alkaa puolenpäivän aikaan, joten edellisena iltana valvotaan 2 asti ja nukutaan aamulla sitten pitkään, ja seuraavana aamuna herätys klo 6.
Kotiin pääsen just kahdeksan maissa ja liikaa energiaa, että saisin unta 9 maissa, vaikka ottaisin unilääkkeen heti kun pääsen ovesta sisään ei auta.
Ja seuraavana aamuna oon tosi väsyny ku tullu taas valvottua :(
Mutta nyt täytyy pysyä vahvana tänään tän nälän kanssa ja tosiaan alottaa uusi tapa, viikonloppuna myös turvaruokaa!! Niin pääsen tavotteeseen nopeasti ja varmasti. Keholle varmasti tiukkaa, heikottaa ja on huono olo, mutta mikään ei estä jos tahtoo jotain kovasti. Alkoholin käyttö on lopetettava viikonloppuna jos menen ulos.
Ei mulla tähän aikaan muuta, muutakun tsemppiä mulle ja kaikkein tärkein mikä piti mainita.
Kun olen saanut, ja olenkin saanut suuren osan maantai töistäni tehtyä aloitan ennakkomateriaalin ahmimisen mun aivoihin. Paneudun siihen, nyt on korkea aika.
Teen sitä koko päivän ainakun pystyn.
Siihen asti JOS tupsahtaa kirje postissa pääsykokeisiin. Jota suuresti epäilen. En vielä täyttänyt työkuukausien määrää, 2 kk jäi uupumaan, siksi hain harkinnanvaraisessa haussa, joten kaikki on vielä auki. Jos ei tule kutsua, voin jättää ennakkomateriaalin huoletta pois ja odottaa kevään hakua, mutta jos kirje tulee, lukemista lukemista ja lukemista.
Stay strong!
Syömisissä nyt ja viikonloppuna ja muutenki elämässä
Ja viikot pitää olla kovina, ja lopettaa viikonloppuna syöminen jos haluan päästä tavotteeseen.
Ei se onnistu muuten, jos viikot syön turvaruokaa ja sitten viikonloppuna syön näiden päivien edestä, ne kaikki kilot tulee takas ja lähtee sitten taas viikolla pois, eli kuljen samaa noidankehää kokoajan, pitää tehdä muutos.
Tänään mennään sitten turvaruualla, muutenki iltavuoro, ei houkutuksia kotona. Maha oli tuvonnut vieläkin aamulla, ei litteä, ei vähän litteä, vaan iso. En uskalla vilkastakkaan vaa'kaa ennekun tunnen litteän vatsan, en halua pettyä.. Menen kun olen varma että viikonloput kilot on karissut.
Ärsyttävänä ongelmana koen maanantait, duuni alkaa puolenpäivän aikaan, joten edellisena iltana valvotaan 2 asti ja nukutaan aamulla sitten pitkään, ja seuraavana aamuna herätys klo 6.
Kotiin pääsen just kahdeksan maissa ja liikaa energiaa, että saisin unta 9 maissa, vaikka ottaisin unilääkkeen heti kun pääsen ovesta sisään ei auta.
Ja seuraavana aamuna oon tosi väsyny ku tullu taas valvottua :(
Mutta nyt täytyy pysyä vahvana tänään tän nälän kanssa ja tosiaan alottaa uusi tapa, viikonloppuna myös turvaruokaa!! Niin pääsen tavotteeseen nopeasti ja varmasti. Keholle varmasti tiukkaa, heikottaa ja on huono olo, mutta mikään ei estä jos tahtoo jotain kovasti. Alkoholin käyttö on lopetettava viikonloppuna jos menen ulos.
Ei mulla tähän aikaan muuta, muutakun tsemppiä mulle ja kaikkein tärkein mikä piti mainita.
Kun olen saanut, ja olenkin saanut suuren osan maantai töistäni tehtyä aloitan ennakkomateriaalin ahmimisen mun aivoihin. Paneudun siihen, nyt on korkea aika.
Teen sitä koko päivän ainakun pystyn.
Siihen asti JOS tupsahtaa kirje postissa pääsykokeisiin. Jota suuresti epäilen. En vielä täyttänyt työkuukausien määrää, 2 kk jäi uupumaan, siksi hain harkinnanvaraisessa haussa, joten kaikki on vielä auki. Jos ei tule kutsua, voin jättää ennakkomateriaalin huoletta pois ja odottaa kevään hakua, mutta jos kirje tulee, lukemista lukemista ja lukemista.
Stay strong!
Syömisissä nyt ja viikonloppuna ja muutenki elämässä
sunnuntai 7. lokakuuta 2012
Feeling down
Yöllä tuplajuustoateria + juomista+ nyt aamul 2 valmisruokaa+donitseja+jäätelöä
Vittu! Maha turvonneena, kuin olis raskaana. masennus.
Vaaka pitää skipata ainakki seuraavat 2 päivää.
Vittu! Maha turvonneena, kuin olis raskaana. masennus.
Vaaka pitää skipata ainakki seuraavat 2 päivää.
lauantai 6. lokakuuta 2012
Why im so special to you?
Kerron vähän itsestäni ja siitä mitä musta on sanottu.
Oon patalaiska, en oo hirveä luontoihminen, tykkään olla kotona, rakastan villasukkia ja lämmintä peittoa. Iltakävelyt, lenkit, ulkoilma harrastukset ei ole mun mieleen.
Hermostun helposti, huudan usein jota en tarkota, joskus tarkotan.
Valitan aina, joko liian kuuma, liian kylmä, mikään ei ole koskaan hyvin. Osaan olla oikea bitch, sanoa rumia sanoja. En osaa ilmaista tunteita sanoilla ääneen (jos ollenkaan) Olen kuulemma kiittämätön, ja tylsä.
Niin miksi nämä kaikki asiat, jos mietit mitä oot itsekkin kertonut ihmiselle mun huonoista puolista, etkö vain voisi miettiä, että ansaitset sitten parempaa? Miksi olet niin maassa, jos kerran olet itsekkin sanonu että et jaksa enää. Voisitko tää olla kenties läheisyysriippuvuutta eikä rakkautta, jota kovasti todistelet. Jos mä oon kerran ollut niin sydämetön ja sä et voi elää ilman mua niin miks ihmeessä sit kaikki nää? Mieti tarkkaan pitä puhut.
Oon patalaiska, en oo hirveä luontoihminen, tykkään olla kotona, rakastan villasukkia ja lämmintä peittoa. Iltakävelyt, lenkit, ulkoilma harrastukset ei ole mun mieleen.
Hermostun helposti, huudan usein jota en tarkota, joskus tarkotan.
Valitan aina, joko liian kuuma, liian kylmä, mikään ei ole koskaan hyvin. Osaan olla oikea bitch, sanoa rumia sanoja. En osaa ilmaista tunteita sanoilla ääneen (jos ollenkaan) Olen kuulemma kiittämätön, ja tylsä.
Niin miksi nämä kaikki asiat, jos mietit mitä oot itsekkin kertonut ihmiselle mun huonoista puolista, etkö vain voisi miettiä, että ansaitset sitten parempaa? Miksi olet niin maassa, jos kerran olet itsekkin sanonu että et jaksa enää. Voisitko tää olla kenties läheisyysriippuvuutta eikä rakkautta, jota kovasti todistelet. Jos mä oon kerran ollut niin sydämetön ja sä et voi elää ilman mua niin miks ihmeessä sit kaikki nää? Mieti tarkkaan pitä puhut.
Lukemaaan ----->
Tajusin just että 15-19.10 ilmoitetaan jos edes pääsee pääsykokeisiin, vklp jälkeen täytyy todenteolla alkaa lukemaan jos nyt edes kutsutaan, ja sit pääsykokeet olisikin jo 31.10. Oon lukenu ehkä 3 sivua toisesta osiosta, jota en ole vielä ymmärtänyt. Toinen vasta alottamatta. Tilasin merkonomi-matikka kirjan harjotuksiin, mut nehän on päässälaskuja, ei laskinta, joten ei tostakaan oo sit mitään hyötyä edes!
Että ei anneta paljon armoaikaa.
Mutta mulla on sellanen fiilis, et mua ei kutsuta vielä.
Vasta keväällä..
Ei mitään muuta erikoista kerrottavaa.
Yritän olla lannistumatta :)
Nyt kauppaan ja tänään sit syödäään ähhh
Että ei anneta paljon armoaikaa.
Mutta mulla on sellanen fiilis, et mua ei kutsuta vielä.
Vasta keväällä..
Ei mitään muuta erikoista kerrottavaa.
Yritän olla lannistumatta :)
Nyt kauppaan ja tänään sit syödäään ähhh
Morning are the baddest
Ensinnäkin
- herää liian aikasin kun on tottunut heräämään 6
- on kiukkunen
-on nälkänen (söin jo hapankorpun voilla) siitä se aina alkaa, viikonlopun sikailut
- sotkunen asunto, eikä inspriaatiota siivoukseen
- hirveen näkönen
- likanen olo
- tv:stä ei tuu mitään
- vaaka luulee että menen, mutta en voi kun oon elänyt kun possu
- kukaan ei ole hereillä
- ei jaksa aloittaa mitään
Valivali mitä vielä?
Turhaudun äsken itseeni niin paljon, et nostin tän löysän perseeni ylös sohvalta ja siivosin.
Avasin ikkunat, siivosin koko pöydän Ajaxin kera, imuroin, kastelin kukat,pesin pyykkiä,
tiskasin ja pesin naaman ja hampaat.
Nyt on hyvä.
Ainut on vaa'aka joka on tuolla nurkassa odottamassa, jotta se vois tehdä mulle pahanmielen, mut en mene. En haluu oottaa ruxeja pois!
Ei oo yhtään hoikka tai kaunis olo, en viihdy tänään ollenkaaa nahoissani, yök
- herää liian aikasin kun on tottunut heräämään 6
- on kiukkunen
-on nälkänen (söin jo hapankorpun voilla) siitä se aina alkaa, viikonlopun sikailut
- sotkunen asunto, eikä inspriaatiota siivoukseen
- hirveen näkönen
- likanen olo
- tv:stä ei tuu mitään
- vaaka luulee että menen, mutta en voi kun oon elänyt kun possu
- kukaan ei ole hereillä
- ei jaksa aloittaa mitään
Valivali mitä vielä?
Turhaudun äsken itseeni niin paljon, et nostin tän löysän perseeni ylös sohvalta ja siivosin.
Avasin ikkunat, siivosin koko pöydän Ajaxin kera, imuroin, kastelin kukat,pesin pyykkiä,
tiskasin ja pesin naaman ja hampaat.
Nyt on hyvä.
Ainut on vaa'aka joka on tuolla nurkassa odottamassa, jotta se vois tehdä mulle pahanmielen, mut en mene. En haluu oottaa ruxeja pois!
Ei oo yhtään hoikka tai kaunis olo, en viihdy tänään ollenkaaa nahoissani, yök
perjantai 5. lokakuuta 2012
I hate my legs
Miks muualta lähee mut EI jaloista, toi läski jalkatuolla ufffff, seisten edes vähän siedettävämpi.
I'm a big big girl, In a big big world
It's not a big big thing if you leave me....
Emilia- Im a big big girl
Mut oon oikeesti BIG, olin kaupungilla, kokeilin vaatteita, mitä mä luulen et oon laiha vai?
34 mekko oli kiree ja näytin ihan läskipossulta hyi helvetti. No käytii viel syömässä, sehän autto asiaa. Jes.
Eli ei siis punnitusta, kun vasta maanantaina............
Emilia- Im a big big girl
Mut oon oikeesti BIG, olin kaupungilla, kokeilin vaatteita, mitä mä luulen et oon laiha vai?
34 mekko oli kiree ja näytin ihan läskipossulta hyi helvetti. No käytii viel syömässä, sehän autto asiaa. Jes.
Eli ei siis punnitusta, kun vasta maanantaina............
?! Sanoja
Uskalsin vaa'alle se oli vielä 54 puolella, ei tarvinnut ottaa raxeja pois. 100 g niin olisi ollut takas 55, eli on tullut syötyä liikaa, täytyy rankaista jotenki itteensä.
Oon toisessa toimipisteeessä nyt, täytyy nopeasti kirjottaa (tästä on tullut mulle todellinen pakkomielle) Miks en muka sais?
Piti laittaa salaiseks veljentakia, ei kuulemma puhu ikinä enää mulle jos kirjotan tällästä ja hän on kuulemma kuullut että ihmiset jotka kirjottaa tällästä blogia tekee itsemurhia, justjoo.
Luulin et saan myötätuntoo, en saanu, eikä halunnu puhuu edes puh. No täytyy jotenki vaihtaa nimi tähän blogiin, senkin saa tehdä kahdesti vuodessa vain.
Ja sitten taas lisätä julkiseksi.
Fiilis ok, vähä ahdistunu koska toisessa paikassa.
Ja ne pääsykoemateriaalit ei helvetti.. Mitä tarkottaa
Intergaatio (kahden erillisen keräämistä yhteen)
Joo mutta lauseissa sitä ei voi ymmärtää, kun se muuttaa muotoa.
Polarisoituminen=huonotuminen?
Insituutio=käyttäytyminen, tämäkin ei voi tarkoittaa tuota.
Brogessiivinen= edistyvä, tehostuva
Mutta tekstissä nämä saat ei ei ei voi ymmärtää oon vasta lukenu 3 sivua, toista englanninkielistä en edes ole kerennyt avaamaan.
Paljon sanoja ja lauseita jota en ymmärrä. Eli olen T_Y_H_M_Ä
Epätoivo.
Oon toisessa toimipisteeessä nyt, täytyy nopeasti kirjottaa (tästä on tullut mulle todellinen pakkomielle) Miks en muka sais?
Piti laittaa salaiseks veljentakia, ei kuulemma puhu ikinä enää mulle jos kirjotan tällästä ja hän on kuulemma kuullut että ihmiset jotka kirjottaa tällästä blogia tekee itsemurhia, justjoo.
Luulin et saan myötätuntoo, en saanu, eikä halunnu puhuu edes puh. No täytyy jotenki vaihtaa nimi tähän blogiin, senkin saa tehdä kahdesti vuodessa vain.
Ja sitten taas lisätä julkiseksi.
Fiilis ok, vähä ahdistunu koska toisessa paikassa.
Ja ne pääsykoemateriaalit ei helvetti.. Mitä tarkottaa
Intergaatio (kahden erillisen keräämistä yhteen)
Joo mutta lauseissa sitä ei voi ymmärtää, kun se muuttaa muotoa.
Polarisoituminen=huonotuminen?
Insituutio=käyttäytyminen, tämäkin ei voi tarkoittaa tuota.
Brogessiivinen= edistyvä, tehostuva
Mutta tekstissä nämä saat ei ei ei voi ymmärtää oon vasta lukenu 3 sivua, toista englanninkielistä en edes ole kerennyt avaamaan.
Paljon sanoja ja lauseita jota en ymmärrä. Eli olen T_Y_H_M_Ä
Epätoivo.
torstai 4. lokakuuta 2012
Ei ei ei ei
Kävin tulostamassa tradenomi ennakkomateriaalin, tuli omena kurkkuun, epätoivo, haen muutenki harkinnanvaraisessa haussa, eli tuskinpa kutsutaan pääsykokeisiin, mutta aion silti lukea mikäli tulisi.
Ensi keväänä pääsen varmasti pääsykokeisiin.
Mutta ennakkomateriaali on järkyttävän vaikea:
VALTIONEUVOSTON KANSLIA/GLOBAALITALOUDEN HAASTEET SUOMELLE VUOTEEN 2030, sivuja 100
ja englannin kielen osio.
PLAYING THE PUBLICITY GAME
kaikki on enkuks tosa osiossa, sivuja 100.
Meinasin käydä itkee, epätoivo, epätoivo iski muhun, en koskaan tuu ymmärtää näitä, kuin luin en oikeesti ymmärtäny sanaakaan, en sanaakaan. Apua oikeesti.
Mä tarviin oikeesti APUA noiden sanojen ymmärtämisestä, miten joku voi edes tajuta tollasta? HEPREAA, siis nyt mun kaikki toivo ja kaikki into lopahti maahan ku yritän yritän lukea, mutta en tajua tollasta.
Mun piti googlettaa mitä Globaalitalous edes on ja siihenkään en saanut selvää vastausta.
Ja sit pitäis vielä enkuks kirjottaa, jos ei edes suomeksi tajua??
Oon niin epätoivonen nyt, tuolla on suomenkielisiä sanoja, jota en ole koskaan edes kuullut.
Mitä mä teen oikeesti.
Jos joku haluaa auttaa let me know, tarviin pahasti apua
omena kurkussa ei oo kiva.
No kohta kotiin ja tänään turvaruokaa ja huomenna ehkä aamulla uskallan hyppää vaa'alle, katotaan nyt tuntuuko maha litteältä, en vaan suostu ottamaan ruxeja pois.
Ensi keväänä pääsen varmasti pääsykokeisiin.
Mutta ennakkomateriaali on järkyttävän vaikea:
VALTIONEUVOSTON KANSLIA/GLOBAALITALOUDEN HAASTEET SUOMELLE VUOTEEN 2030, sivuja 100
ja englannin kielen osio.
PLAYING THE PUBLICITY GAME
kaikki on enkuks tosa osiossa, sivuja 100.
Meinasin käydä itkee, epätoivo, epätoivo iski muhun, en koskaan tuu ymmärtää näitä, kuin luin en oikeesti ymmärtäny sanaakaan, en sanaakaan. Apua oikeesti.
Mä tarviin oikeesti APUA noiden sanojen ymmärtämisestä, miten joku voi edes tajuta tollasta? HEPREAA, siis nyt mun kaikki toivo ja kaikki into lopahti maahan ku yritän yritän lukea, mutta en tajua tollasta.
Mun piti googlettaa mitä Globaalitalous edes on ja siihenkään en saanut selvää vastausta.
Ja sit pitäis vielä enkuks kirjottaa, jos ei edes suomeksi tajua??
Oon niin epätoivonen nyt, tuolla on suomenkielisiä sanoja, jota en ole koskaan edes kuullut.
Mitä mä teen oikeesti.
Jos joku haluaa auttaa let me know, tarviin pahasti apua
omena kurkussa ei oo kiva.
No kohta kotiin ja tänään turvaruokaa ja huomenna ehkä aamulla uskallan hyppää vaa'alle, katotaan nyt tuntuuko maha litteältä, en vaan suostu ottamaan ruxeja pois.
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
I can't get no sleep
Tein Beckin masennustestin netissä. Tulos :
Nukun nykyään vaan 5 tunnin yöunia, unilääkkeet ei auta, mietin asioita, mietin että oon paha, mietin muitten sanoja, mietin tulevaisuutta.
Haluaisin tradenomiksi, mutta mun veljen mielestä en jaksa (eilen se sano) ehkä se on sit totta, en mä pysty, en kumminkaa jaksa...
Mun ystävä, käy parturikoulua, käy töissä sillon tällöin ja alottaa nyt lukion. Jos on motivaatioo, kyl pärjää, Mullakin on motivaatioo tradenomiksi... Ite olin joskusniin tyhmä päähänpistos kävin lukioo kanssa Eirassa (varmaa siks vaa ku ei ollu muuta) mut ei ollu minkäänlaista motivaatiota, mut nyt mulla on!
.
Jatkuvasti paha mieli, ihan jatkuvasti. Paitsi jos on kavereidenkaa,ei pitäis olla yksin. Ei oo kivaa tällänen.
Skippasin sen vaa'an niinku sanoin.
Ja sitäpaitsi söinki eilen suruun hapankorppuja ainakin 7, kunnolla voin kera. Oli hyvää.
Siis oikeesti mähän rakastan ruokaa.
Donitseja, kokista, karkkia, hyvää ruokaa, ravintoloita, mansikkamargaritoja mä rakastan kaikkia herkullisen näkösiä leivoksia, tottakai. Mut en vaan voi syödä niitä.
Pistin hauskimmat kohdat vaan
Toi kuvan kommentti nauratti.
Anteeks jos tää loukkasi jotakin ihmistä, yritän vaan piristää itseäni
http://hikipedia.info/wiki/Anoreksia
Käytit testin tekemiseen 5 minuuttia 3 sekuntia. Testipistemääräsi on 32.
Testin suorittaneet ovat saaneet keskimäärin 20 pistettä.
Jos pisteiden yhteismääräksi tulee 17 tai enemmän, lääkärin puheille menoa suositellaan. Masennus luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Yli 30 pistettä viittaa jo vaikeaan masennustilaan, jolloin on viimeistään ehdottomasti syytä hakeutua hoitoon.
Yli 30 pistettä vaikea masennustila. Hae hoitoa.
Mutta tee sinäkin just SINÄ! Ja lopeta niiden masennuslääkkeiden syöminen, niinkun itsekin tiedät, minkälaiset vieroitusoireet niistä voi tulla. Ennenkun on liian myöhästä. Ole vahva. Ja heitä ne pöntöstä alas, tässä oli mun vinkki sulle.
Testin suorittaneet ovat saaneet keskimäärin 20 pistettä.
Jos pisteiden yhteismääräksi tulee 17 tai enemmän, lääkärin puheille menoa suositellaan. Masennus luokitellaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Yli 30 pistettä viittaa jo vaikeaan masennustilaan, jolloin on viimeistään ehdottomasti syytä hakeutua hoitoon.
Yli 30 pistettä vaikea masennustila. Hae hoitoa.
Mutta tee sinäkin just SINÄ! Ja lopeta niiden masennuslääkkeiden syöminen, niinkun itsekin tiedät, minkälaiset vieroitusoireet niistä voi tulla. Ennenkun on liian myöhästä. Ole vahva. Ja heitä ne pöntöstä alas, tässä oli mun vinkki sulle.
Nukun nykyään vaan 5 tunnin yöunia, unilääkkeet ei auta, mietin asioita, mietin että oon paha, mietin muitten sanoja, mietin tulevaisuutta.
Haluaisin tradenomiksi, mutta mun veljen mielestä en jaksa (eilen se sano) ehkä se on sit totta, en mä pysty, en kumminkaa jaksa...
Mun ystävä, käy parturikoulua, käy töissä sillon tällöin ja alottaa nyt lukion. Jos on motivaatioo, kyl pärjää, Mullakin on motivaatioo tradenomiksi... Ite olin joskus
.
Jatkuvasti paha mieli, ihan jatkuvasti. Paitsi jos on kavereidenkaa,ei pitäis olla yksin. Ei oo kivaa tällänen.
Skippasin sen vaa'an niinku sanoin.
Ja sitäpaitsi söinki eilen suruun hapankorppuja ainakin 7, kunnolla voin kera. Oli hyvää.
Siis oikeesti mähän rakastan ruokaa.
Donitseja, kokista, karkkia, hyvää ruokaa, ravintoloita, mansikkamargaritoja mä rakastan kaikkia herkullisen näkösiä leivoksia, tottakai. Mut en vaan voi syödä niitä.
Siis miks oikeesti tällänen olotila kokoajan. Voiku tapahtuis jotain superhyvää mulle. Metrossa itketti vaan, en uskalla muuten ostaa aamukahvia enää :D En haluu taas oksennella. Juon sitten vasta töissä.
Mut on mulla huumorintajuakin, en oo mikään tosikko, kävin tuolla hikipediassa ja nauroin tälle:
”Aina, ko nään köyhiä ja nälkäänäkeviä lapsia mua alkaa itkettää, tarkoitan, että mustakin olisi ihanaa olla aina niin hoikka, mutta ilman kärpäsiä ja kuolemaa ja semmosta.”
Anoreksia on korkean elintason maissa kehitetty ruoanlaittomuoto, jossa tarkkoja periaatteita noudattaen valmistetaan, kypsennetään ja tarjotaan ilmaa. Anorektikoilla on terveellinen elämänkatsomus, ja he ovat viimein tajunneet, että rasva on vaarallinen ja tappava sairaus, ellei jopa mutaatio. Anorektikot ovat poikkeuksetta hyvännäköisiä, seksikkäitä ja suosittuja ja vierastavat kaljamahaisia miehiä ja lihavia naisia. Anorektikoista tulee isona pääasiassa huippumalleja, hiusmuotoilijoita tai muotisuunnittelijoita – rikkaita joka tapauksessa.
Anoreksian syyksi onkin selitetty oikeiden ongelmien puute, mikä pakottaa elimistön keksimään keinotekoisesti sellaisia (esimerkiksi huonon itsetunnon).
Anoreksia on kuitenkin siitä vekkuli sairaus, että tutkimuksien mukaan vain 10,5 prosenttia anorektikoista kuolee. Hämmentävän kylmä totuus puolestaan on, että tavallisista ihmisistä vain noin 100 prosenttia kuolee.
Jos anorektikko kaikesta huolimatta sattuu kuolemaan, hänet haudataan pystyasennossa säilöttynä klarinettikoteloon. Hän ei mätäne haudassansa vaan muumioituu, sillä kaikki kosteus on kadonnut hänen kehostaan elämän aikana. Myöhemmin parin tuhannen vuoden päästä parikymmentä tutkijaa löytää hänet, päättelee hänestä alueen olleen köyhää ja nostaa hänet jälleen (museo)muotimaailman huipulle.
Eikö kuulostakin houkuttelevalta? Aloita anoreksia jo tänään! Anteeks jos tää loukkasi jotakin ihmistä, yritän vaan piristää itseäni
Everything is ruined!!
Mä yritin skarpata, laitoin itteni terveen näköseks, hymyilin ihanku kaikki olis ok, kaikki oli hyvin. ( Menin siis veljenkaa solkkuun)
KUNNES mentiin laittamaan rahoja ja mä olin toppi päällä, ja se pyys et laita vielä euron koneeseen, sit se näki mut toppi päällä ja alko huutamaan ja kiroilemaan siellä solkussa ihan täysillä, et oon ruma, hyi vittu, missä sun perse, mitä nää on, miks sul näkyy luut selässä miks sitä hyi vittu, ei kukaa sua haluu, hyi vittu ja nyt "mä vasta tajuun! Siinä oli ihmisiä, miten se kehtaa. EIKS SE TAJUU TOI SATTUUU MUA!!! Mä vaan huusin takas anna olla ja vittu lopeta sit menin sinne solkkuun itkin kokoajan siellä. Sit kreräsin itteni kasaan ja tulin ulos. Ei se sit sanonu mitää muutaku et nyt mennää syömää, ja tää laitto mun ahdistumaan, JUURIKUN olin pääsemässä vauhtiin se pilaa kaiken. Oisin voinut syödä picnicis (salaatin) koska se tykkää itekki syödä siellä, mut ei käy. Se pakotti mut mäkkiin ja pakotti tilaamaan 2 hampurilaista, juuston ja kalahampurilaisen ja kokiksen. Esitin että tää kalahampurilainen on pahaa hyiii en voi syödä. Joten söin vaa juuston ja kokiksen, tää ei oo mitään mun turvaruokaa. Mun pitää skipata huominen punnitus, koska noiden jälkeen se on varmasti noussu. Ja en millään haluu ottaa raxeja pois tuolta!
No soitin äitille, yritin saada jotain lohtuu (siltä oon aina saanu) seki vaa huus mulle! Soitin mun kaverille se oli kanssa samaa mieltä....
MIKÄ TEITÄ VAIVAA??? Ettekö ymmärrä ei oo niin helppoa?? Noni syö vaan normaalisti ja liho. Jos en halua! Jos mulla on tavote! Te ootte pahoja ihmisiä kaikki.
Miks kukaan ei haluu et oon onnellinen?? ei edes mun perhe, ei kukaan.
Oltiin syömässä, se huomas et mulla oli pahamieli sen sanoista, se sano et sä oo naamasta ruma, mut kohta oot, huus taas. No ok, edes jtn. Mut sit se sano et se melkee itki sen solkussa ku se näki mut, tästä tuli mulle pahamieli.
Eilen olin vielä onnellinen, nyt en oo! Pitääks mun näyttää siltä miltä muut haluu? Jos haluun 50 kg miks ette vaan anna! Kaikki vaa haluutte et oon onneton, menkää sit pois
KUNNES mentiin laittamaan rahoja ja mä olin toppi päällä, ja se pyys et laita vielä euron koneeseen, sit se näki mut toppi päällä ja alko huutamaan ja kiroilemaan siellä solkussa ihan täysillä, et oon ruma, hyi vittu, missä sun perse, mitä nää on, miks sul näkyy luut selässä miks sitä hyi vittu, ei kukaa sua haluu, hyi vittu ja nyt "mä vasta tajuun! Siinä oli ihmisiä, miten se kehtaa. EIKS SE TAJUU TOI SATTUUU MUA!!! Mä vaan huusin takas anna olla ja vittu lopeta sit menin sinne solkkuun itkin kokoajan siellä. Sit kreräsin itteni kasaan ja tulin ulos. Ei se sit sanonu mitää muutaku et nyt mennää syömää, ja tää laitto mun ahdistumaan, JUURIKUN olin pääsemässä vauhtiin se pilaa kaiken. Oisin voinut syödä picnicis (salaatin) koska se tykkää itekki syödä siellä, mut ei käy. Se pakotti mut mäkkiin ja pakotti tilaamaan 2 hampurilaista, juuston ja kalahampurilaisen ja kokiksen. Esitin että tää kalahampurilainen on pahaa hyiii en voi syödä. Joten söin vaa juuston ja kokiksen, tää ei oo mitään mun turvaruokaa. Mun pitää skipata huominen punnitus, koska noiden jälkeen se on varmasti noussu. Ja en millään haluu ottaa raxeja pois tuolta!
No soitin äitille, yritin saada jotain lohtuu (siltä oon aina saanu) seki vaa huus mulle! Soitin mun kaverille se oli kanssa samaa mieltä....
MIKÄ TEITÄ VAIVAA??? Ettekö ymmärrä ei oo niin helppoa?? Noni syö vaan normaalisti ja liho. Jos en halua! Jos mulla on tavote! Te ootte pahoja ihmisiä kaikki.
Miks kukaan ei haluu et oon onnellinen?? ei edes mun perhe, ei kukaan.
Oltiin syömässä, se huomas et mulla oli pahamieli sen sanoista, se sano et sä oo naamasta ruma, mut kohta oot, huus taas. No ok, edes jtn. Mut sit se sano et se melkee itki sen solkussa ku se näki mut, tästä tuli mulle pahamieli.
Eilen olin vielä onnellinen, nyt en oo! Pitääks mun näyttää siltä miltä muut haluu? Jos haluun 50 kg miks ette vaan anna! Kaikki vaa haluutte et oon onneton, menkää sit pois
Tosta puuttuu vaan mun nimi
Sophie cannot finish her dinner
Says shes eatin enough
Sophies tryin to make herself thinner
Says shes eatin too much
And her brother says, youre joking,
And her mothers heart is broken
Sophie has a hard time copin
And, besides, sophies hopin
She can be like all the other girls
Be just like all the other girls
Livin in an ordinary world
Just to fit in, in the ordinary world
Just to fit in like an ordinary girl.
Sophies losin weight by the minute
How did things get this bad?
Sophies family dont understand it
Gave her all that they had
And her sister wont stop cryin
cause her father says shes dyin
Sophie says shes really tryin
Problem is, sophies lying.
How did she get this way?
How did she get this way?
Through tryin to hide it.
What does it take to say,
What does it take to say
Shes dying, sophies dying to
Eleanor Mcevoy- Sophie
tänään on taas surullinen päivä, joten voi tulla paljon teksiä......
Says shes eatin enough
Sophies tryin to make herself thinner
Says shes eatin too much
And her brother says, youre joking,
And her mothers heart is broken
Sophie has a hard time copin
And, besides, sophies hopin
She can be like all the other girls
Be just like all the other girls
Livin in an ordinary world
Just to fit in, in the ordinary world
Just to fit in like an ordinary girl.
Sophies losin weight by the minute
How did things get this bad?
Sophies family dont understand it
Gave her all that they had
And her sister wont stop cryin
cause her father says shes dyin
Sophie says shes really tryin
Problem is, sophies lying.
How did she get this way?
How did she get this way?
Through tryin to hide it.
What does it take to say,
What does it take to say
Shes dying, sophies dying to
Eleanor Mcevoy- Sophie
tänään on taas surullinen päivä, joten voi tulla paljon teksiä......
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)